No, osake totta kai… Vai?

Aloitan tässä kolumnien kirjoittamisen suomeksi vaihteen vuoksi! En tosin osaa ihan sataprosenttisesti kirjoittaa ilman kielioppivirheitä, mutta ei anneta sen haittaa!

Aiheeseen! Eräs merkittävä ajuri pörssissä on aina ollut korkotilanne. Mitä korkeammat korot sitä kalliimpi velkaraha yrityksille ja sitä enemmän korkokulut syövät tulosta. Näin ainakin, jos yrityksellä on tarpeeksi velkaa. Keskuspankit pyrkivät vaikuttamaan korkotilanteeseen jatkuvasti, joko korottamalla korot jos kasvu ja inflaatio käy ylikierroksilla, tai vastaavasti laskemalla korot mikäli talouskasvu ja inflaatio tyrehtyy.

Finanssikriisin jälkeen (tai ollaanko ehkä edelleen finanssikriisissä?) ollaan laskettu korot ja tehty mittavia tukitoimenpiteitä, jotta maailma ei loppuisi. No tähän asti se on toiminut kiitettävästi. Näin pitkä tukikausi on hyvinkin suurella todennäköisyydellä sumuttanut sijoittajien käsitystä koron todellista merkityksestä sijoitustoiminnassa.

Sijoittajan näkökulmasta korolla on suora merkitys sijoitustuotteiden tuottojen kannalta. Jos korko on kova, on niitä syytä ottaa salkkuun, toisaalta jos korko on matala, on parempi ostaa osakkeita jo osingon takia. Turhankin monen sijoittajan mielikuva tällä hetkellä on se, että korot ovat matalat. Ikään kuin korko olisi sama koko maailmassa. Näin ei tietenkään ole.

Tiesitkö esimerkiksi sen, että Italia ja Espanja saavat selkeästi halvemmalla velkaa kuin vaikkapa talousmahti USA? Näin on, sillä Italian 10 vuotinen korko on vain 2,01 % ja Espanjan peräti 1,44 %. USA:n 10 vuotinen treasury on taas 2,89 %. Näin ollen Espanjan korko on melko tasan puolet USAn korosta! Melko uskomatonta eikö vain?

Tässä voisi jo hätäinen analyytikko uskoa, että Espanjan velkapaperit ovat selkeästi turvallisempia kuin USA:n, mutta näinhän se ei ole. Syy on vain ja ainoastaan keskuspankkien talouden tilanteen näkemyserosta. USAn ja Euroopan taloussyklit eivät ole olleet synkronoituja viimeiset 3-5 vuotta, ja korkopolitiikka on sen mukainen.

Sijoittajan ongelmaksi muodostuu nimenomaan tämä harhakäsitys, että korot ovat joka paikassa matalat, joten osakkeita tulisi edelleen suosia. Tämä voi olla vaarallista ellei perehdy asiaan. Kun tarkastellaan S&P 500 indeksin tämänhetkinen osinkotuotto huomataan, että keskimääräinen osinko on vain 1,76 %. Tällä matalalla tasolla keskimääräinen osinko oli viimeksi 2006-2007! Itse asiassa jopa 2 vuoden US treasury on ollut tukevasti osinkotuoton yläpuolella joulukuusta alkaen, tällä hetkellä tasolla 2,26 %, katso alla oleva kuva joka tosin on pari kuukautta vanha.

Lähde: https://www.ft.com/content/e46dd8f6-22f5-319b-99db-6786fc5c7ad4

Tällä on se merkitys, että korkosijoittamisesta tulee aina vain houkuttelevammaksi. Korojen noustessa korkosijoittaja häviää toki jonkun verran, mutta aina vain korkeampi korko antaa paremman suojan tätäkin vastaan. Jos käytännössä riskitön lyhyempi 2v korko ylittää jokseenkin riskillisen osinkotuoton pitää osata motivoida kunnolla ihmisiä sijoittamaan osakkeisiin, etenkin jos ero venähtää tarpeeksi.

Ultrakeveän ja löysän rahapolitiikan takia kokonaiskuvassa on syntynyt selkeä vääristymä. Koron pitäisi olla osinkotuoton yläpuolella. Edellisen 30 vuoden aikana korko on yleensä ollut osinkotuoton yläpuolella, mutta aina kun ero en venähtänyt nähdään osakkeilla romahdus, jolloin ero kapenee. Tämänhetkinen tilanne on sikäli uusi, että 2010-luvulla ei ole saatu US koroista käytännössä mitään tuottoja.

Erittäin mielenkiintoisen havainnon saadaan siitä, että viimeisen 30 vuoden aikana tämä korkoeron lakipiste on ollut kapenemaan päin. Kuten alla olevasta graafista selviää, nähdään että 1981 eron piti olla peräti 11%:a. Silloin alkoi myös korkojen supersykli. Ennen IT kuplan puhkeamista vuonna 2000 riitti jo 5,5 %:n ero ja 2007 noin 3%:n. Yhdistämällä näitä lakipisteitä saadaan kuvitteelliseksi korkolakipisteeksi noin 0 %, eli silloin kun 2vuoden korko ja osinkotuotto ovat samanarvoisia.

Lähde: http://bullmarkets.co/2-year-treasury-yield-crossed-above-the-sp-500s-dividend-yield/

Kuvan lähteessä todetaan kuitenkin, ettei nähdä korrelaatiota UST 2y ja osinkotuoton kanssa. Itse en ehkä ole tätä nähtyäni samaa mieltä. Pitää vain lisätä S&P500 osakekäyrä tähän ja minusta siinä on selvä yhteys. Huomionarvoista yllä olevasta käyrästä on eron käytös vuoden 2009 jälkeen. Näin tasaista kyytiä ei ole koskaan ollut.

Koska korkotilanne on selkeästi varteenotettavampi kuin aiemmin USA:n markkinoilla on syytä odottaa niiden houkuttelevan sijoittajia enenevässä määrin. Yleensä tämä on osakkeista pois. Ekonomistit odottavat yleisesti korkohuipun jäävän tässä suhdanteessa selkeästi aiempien alapuolella, joten lähestytään korkosuhdanteen lakipistettä koko ajan.  Merkillepantavaa on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut ripeä nousu yli kahteen prosenttiin pidemmän tylsän kauden jälkeen.

Jotta ymmärtää osakemarkkinoiden syklit on myös ymmärrettävä korkosyklit. Koska raha hakeutuu aina paikkaan, josta saadaan parhaat tuotot, on osakesijoittajan ehdottomasti seurattava korkosykliä. Osakesijoittajan kannattaa myös seurata osinkotuoton ja US treasuryn eroa tarkasti. Koska suhdanne on siellä meitä edellä, on se todennäköisesti myös loppu ennen kuin se meillä pitäisi olla loppu. Edelleenkin Amerikka määrää tahdin, kuten aiemminkin, joskin Kiinan merkitys on vahvistunut selvästi edellisestä suhdannehuipusta.

Osakemarkkinoiden yskät helmikuussa saattoi olla varoituslaukaus, mutta en menisi tässä vaiheessa siihen, että tästä jonkinnäköinen romahdus alkaisi. Mutta korot alkavat ainakin USA:ssa kiinnostamaan, se on päivänselvää. Ja jostainhan rahat on revittävä…

Svenne Holmström

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *