Osakesäästötili (jäljempänä OST) astui voimaan 1.1.2020, ja kaupankäynti sillä alkoi 2.1.2020. Uudistus oli pitkään odotettu ja hyvinkin tervetullut!

Useimmille uusille osakesäästäjille osakesäästötili on ykkösvaihtoehto etenkin sen helppouden ja verokohtelun takia. On kuitenkin ymmärrettävä, että verotus on aina kokonaisuus, joten eri tuotteiden järkevyys vaihtelee paljonkin riippuen lähtökohdista.

Listaan tässä kuitenkin 10 (+1) syytä minkä takia osakesäästötiliä kannattaa avata tavallisen arvo-osuustilin (jäljempänä ao-tili) sijaan.

1. Verojen maksaminen siirtyy tulevaisuuteen, aidosti korkoa korolle

Koko OST:n ideana on asettaa osakesijoittaminen samalle viivalle rahastosijoittamiseen. OST toimiikin ihan kuin mikä tahansa osakerahasto. Verot maksetaan vasta kun varoja nostetaan tililtä, mutta siihen asti nautitaan korkoa korolle tekijästä. OST:n sisällä tuoton saamistavalla ei ole mitään merkitystä, voit käydä aktiivista kauppaa, istua käsiesi päällä tai nauttia osinkotuotoista (katso lisäksi kohta 7.!) mielesi mukaan. Lopputulos on aina sama.

2. Hankintameno-olettama ei ole suuri etu suoralle sijoittajalle

Verotuksessa on mahdollista hyödyntää hankintameno-olettamaa. Osakesijoittajalle tämä koskee pääosin yli 10 vuoden omistuksia, jolloin osakkeiden hankintahinta on 40% sen hetkisestä arvosta. Tämä edellyttää 150% arvonnousua, muuten käytetään todellista hankinta-arvoa. Etu on oikein hyvä mikäli arvonnousu on ollut merkittävä. Alle 10 vuoden omistuksissa tämä sama hankintameno-olettama on 20%, joka edellyttää 400% arvonnousua.

Esitä kuitenkin itsellesi seuraava kysymys: Kun olet hyödyntänyt hankintameno-olettamaa suoralla osakkeella, mitä teet saaduilla myyntivaroilla seuraavaksi? Jos sijoitat nämä toiseen kohteeseen on sijoituspääomasi verojen verran pienempi. OST:ssä näin ei ole koska veroja ei ole.

Näin ollen, hankintameno-olettamasta on käytännön hyötyä vain jos sijoittaja käyttää myyntivarat kulutukseen tai vaihtaa sijoitukset ihan toiseen tuotelajiin (esim. osakkeesta rahastoon).

3. Kauppojen ilmoittaminen helpottuu

OST:n kautta kauppoja ei itse asiassa ilmoiteta lainkaan verottajalle, eikä kaupoilla ei ole käytännössä mitään merkitystä verojen kannalta. Koska kaupankäynnistä ei seuraa verotettavaa, ei tällä ole merkitystä. Sijoittaja voi niin halutessaan tehdä edestakaisia kauppoja, mutta verotukseen nämä eivät vaikuta mitenkään. Nostovaiheessa vain koko tilin kokonaistuloksella on merkitystä.

Laki jopa vaatii, että palveluntarjoajan on OST:ssä pidettävä kirjaa kaikista kaupoista, toisin kuin ao-tilin kautta, jossa vastuu on aina verovelvollisella.

4. Fuusioiden, diffuusioiden ja muiden järjestelyjen verokohtelu helpottuu

Kun yhtiö jakaantuu kahteen osaan on aina jännä paikka selvittää minkälainen hankintahinta näille eri yhtiöille tulikaan. Joskus tieto on helposti selvitettävissä, mutta kun aika vierähtää unohtaa jopa Google miten yhtiön hankintahinta laskettiinkaan. Monelle sijoittajalle syntyi todellista tuskaa selvittäessään Nordean hankintahintaa, kun aikanaan on ostettu SYP:n tai KOP:n osakkeita. Toinen näistä saattoi pitkään olla reilusti pakkasella, ja ellei paperit olleet tallessa saattoi verottaja tulkita jopa tappiolliset luovutukset voitoiksi.

Toinen vaikea tilanne on, kun yhtiö maksaa osinkoa toisen yhtiön osakkeina. Näin tapahtui ainakin kahdesti vuonna 2019, kun Fiskars jakoi Wärtsilän osakkeita ja Sampo Nordean osakkeita osinkoina. Näistä syntyneet verot tulivat maksettavaksi vuonna 2020.

OST:ssä on täysin samantekevää mikä hankintahinta on. Hankintahintaa tarvitaan käytännössä vain verotuksellisista syistä, muuten sillä ei ole kovinkaan suurta hyötyä. Koska tämä tieto on vain sinulla, ei sillä ole vaikutusta kenellekään muulle, joten kukaan muu kuin sinä ei tule käyttämään tätä tietoa sijoituspäätöstä tehdessään. Toki on aina kivaa tietää miten pärjää sijoitusmarkkinoilla.

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUTUDU:
https://www.holmstromgroup.com/education-coaching/osakesijoittaminen-ii-kurssi/

5. Sijoittajan fokus siirtyy salkun rakenteeseen

Pitkäaikainen sijoittaja voi löytää itseään tilanteesta, jossa jokin yhtiön osakekurssi on noussut todella paljon. Verojen takia yhtiöstä ei mielellään luovuta, edes osittain, vaikka yksi jos toinenkin hälytyskello alkaa soimaan. Tilanne menee todella tukalaksi, jos joku isompi omistus alkaa keulimaan ja siten rupeaa hallitsemaan salkkua.

OST:ssä verotus ei ole myynnin esteenä. Sijoittaja voi muokata salkkuaan vaikkapa päivittäin, jos siltä tuntuu. Näin ollen, sijoittajan huomio keskittyy vain ja ainoastaan omistuksiin. Satoja prosentteja nousseiden yhtiöiden pitkäaikaiset omistajat tunnistavat tämän tilanteen varsin hyvin. Hajautus ja salkun tasapainottaminen ei oikein nappaa, jos tämä maksaa tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja.

6. Salkun siirtäminen toiselle palveluntarjoajalle helpottuu

Tällä hetkellä palveluntarjoajien palveluhinnastosta löytyy siirtohintoja, kun sijoittaja päättää vaihtaa OST:n palveluntarjoajaa. Tätä voidaan tulkita siirron esteeksi. Siirtohinta on kuitenkin pieni siihen verrattuna, että pyydät uutta palveluntarjoajaa päivittämään ao-tilin hankintahinnat. Ao-tilin siirron yhteydessä hankintahinnat ja -erät eivät nimittäin siirry ao-tilin mukaan. Esim. Nordnetiin pystyt vain kirjaamaan keskihankintahinnan, joka on arvoton tieto edes verotuksen näkökulmasta, jos osakkeet on hankittu eri aikoina.

Jos unohdat tulostaa tai tallentaa nämä saat ne mahdollisesti jälkikäteenkin selville, mutta luovuttajapankki veloittaa selvitystyöstä varsin tuhtia tuntihintaa. OST:ssa hankintahinnat ja koko tilin historiatiedot siirtyvät uudelle palveluntarjoajalle, koska laki niin vaatii.

7. Vuotuinen verojen suunnittelutarve poistuu, kotimaiset osakkeet

Vuodesta 2016 alkaen astui voimaan uudistus, jossa sijoittaja sai vähentää luovutustappioitaan muista pääomatuloista. Sijoittaja on voinut myydä tappiollisia osakkeita vähentääkseen osinkoveroja. Mikäli toimenpiteellä on vain verotuksellinen syy, on samat osakkeet ostettu takaisin aikaisintaan seuraavana päivänä markkinoilta. Tästä on siten syntynyt sekä myynti- että ostokuluja jokaista kauppaa kohden. Tällaisen menettelyn kautta saatu rahallinen hyöty realisoituu vasta seuraavana vuonna, kun veronpalautukset maksetaan tilille.

OST:ssä kotimaisista osingoista ei makseta veroja, joten verojensuunnittelun tarve vähenee ainakin osakkeiden osalta. Tarve esiintyy edelleen, mikäli sijoittajalla on rahastoja, asuntoja tai muita sijoituskohteita, jolloin on syytä tarkoin harkita jokaisen toimenpiteen toimivuutta kokonaisuuden kannalta.

8. Ulkomaiset osinko-osakkeet eivät ole ongelma

Ulkomaisten osakkeiden verotus seuraa verosopimusta. Useimpien maiden osingon lähdevero on 15%. Suomessa paikallinen verottaja veloittaa lisäksi 10,5%-yksikköä (kun pääomatulot enintään 30.000€ kalenterivuoden aikana), jolloin ulkomaisen ja kotimaisen pörssiyhtiön osinkovero olisi sama. OST:llä maksetaan vain ulkomaan lähdevero.

Nostovaiheessa OST:n tuotosta maksetaan vielä 30%, joten tästä syntyy selvästi raskaampi verotus (40,5%) AO-tiliin (25,5%) verrattuna. Koska OST:llä ulkomaan osinkoverotus jää lähdeveroon, eli pääosin 15%:iin syntyy kuitenkin tietty verohyöty omistusaikana suoraan omistamiseen verrattuna. Korkoa korolle tekijän takia ero kapenee ajan myötä.

Jälleen törmätään kuitenkin samaan perusongelmaan. Mitä tehdään sitten kun ulkomaisesta osakkeesta luovutaan? Jos varat sijoitetaan toiseen osakkeeseen kääntyy etu pysyvästi OST:n puolelle.

Olen tehnyt tästä todella monta laskelmaa, ja voin vakuuttaa, että jopa huippuosinkoa maksavien ulkomaisia osakkeita voi huoletta omistaa, vaikka myy osakkeet ja käyttää varat vuosien päästä kulutukseen. Ero pääomissa on niin pientä, että tämä ei voi toimia päätöksenteon ajurina.

Mikäli kohdemaa yliveloittaa, eli ei seuraa verosopimusta (kuten Norja, Tanska ja Saksa) on edessä sama rumba kuin ao-tililläkin, mutta sen lisäksi pitää vielä ilmoittaa mahdollisesti palautuneet verot palveluntarjoajalle.

9. Tappioiden vähentäminen

Jos on kuitenkin niin, että tekee tappioita parhaasta yrityksestä huolimatta vetää OST jälleen pidemmän korren. Jos koko OST tappiollinen, eli kokonaissumma vähempi kuin siihen sijoitettu summa on mahdollista lopettaa koko tili, jolloin tappio on sinä vuonna ja siitä 10 vuotta vähennyskelpoinen muista pääomatuotoista. Jos kyseessä rökäletappio voi olla vaikeata saada tarpeeksi paljon tuottoja ajoissa pienentyneellä pääomalla, koska suorassa sijoittamisessa tappio on vähennyskelpoinen vain seuraavat 5 vuotta.

OST:n sisällä ei itse asiassa ole mitään aikarajoja tappioiden kuittaamiseksi. Jos teet tappiota, voit odottaa vaikka kuinka kauan, että saat rahat takaisin, koska kaupat ovat verottomia. Tappio on lopullinen vasta siinä vaiheessa, kun OST:stä nostat jotain ulos koko tili ollessaan tappiolla. Ennen sitä tappio muistuttaa tappiolla olevaa osakerahastoa. OST:n verokohtelu antaa paljon enemmän liikkumavaraa ja mahdollistaa monenlaista suunnittelua.

10. Poliittinen riski

Pääomaverotus on ollut jatkuvan kiristämisen kohteena ja pääomaverotuksemme on kansainvälisesti varsin kireällä tasolla. Siitäkin huolimatta moni puolue ja poliitikko haluaisi kiristää pääomaverotusta yhä enemmän. Jos miettii, miten verotus on muuttunut, on jokainen pitkäaikainen sijoittaja todellakin ollut poliittisen riskin kohteena tässä. OST ei poikkea tästä mitenkään. Jos yleinen pääomaverokanta nousee, nousee vastaavasti OST:n verot nostettaessa myös. Osinkovero kiristyisi vastaavasti.

Lähtökohtaisesti haluttiin lainvalmistelussa tuoda osakkeet samalle viivalle rahastojen kanssa, näin ollen OST:n verotusta tai ehtoja ei ainakaan helposti ole peukaloitavissa. Poliittinen riski kohdistuu lähinnä talletuskattoon, joka tällä hetkellä on 50.000€. On vaikeata kuvitella miksi tuo olisi pienempi koska se toimisi samalla jarruna uusille osakesijoittajille. Miksi kukaan haluaisi estää suomalaisia vaurastumaan? Poliittinen riski kohdistuu mielestäni enemmän koko pääomaverotukseen yleensä kuin yksittäiseen tuotteeseen.

10+1. Bonusetu, voit maksaa selvästi enemmän osinko-osakkeista, niin kuin kansainväliset sijoittajatkin

Pörssiyhtiön osingosta 15% on verovapaata ja 85% pääomaveronalaista kun omistajana toimii yksityinen piensijoittaja. Käytännössä 25,5% brutto-osingosta menee valtiolle ja 74,5% sijoittajalle, joka vastaavasti pienentää sijoittajan saamaa osinkotuottoa vastaavasti. Mikäli osinkotuotto on 5% saisi sijoittaja verojen jälkeen käteen 3,725 %.

OST:ssä netto-osinkotuotto onkin sama kuin brutto-osinkotuotto. Jos sijoittaja edellä mainitussa esimerkissä olisi edelleen valmis saamaan samasta yhtiöstä 3,725 % osinkoa voisi hän maksaa yhtiön osakkeista n 34% enemmän. Jos saman yhtiön osake maksaisi ennen 10€/kpl ja brutto-osinko olisi 0,50€, olisi OST:n kautta sijoittava valmis maksamaan samasta yhtiöstä 13,40€. Osinko olisi edelleen 0,50€, mutta tämä edustaisi enää n 3,73% osinkotuottoa. Suoran omistajan netto-osinkotuotto alkaisi jo siinä vaiheessa 2:lla…

Sijoittajan saama suhteellinen tuotto ei siis muuttuisi nykyisestä, mutta yhtäkkiä piensijoittaja voi tarkastella sijoituskohteita suursijoittajan silmin, ja melkein kaikki osinkoyhtiöt näyttäisivät puolihalvoilta. Tätä on syytä muistaa, kansainväliset suursijoittajat eivät maksa mitään osinko- tai muitakaan veroja Suomeen.

Loppusanat

Netistä löytyy kyllä erialaisia laskelmia, mutta niiden heikkoutena on ollut todellisen elämän sivuuttaminen. Kaavamaiset esimerkit, joissa omistetaan samaa yhtiötä jopa kymmeniä vuosia ovat niin kaukana todellisuudesta. Sijoittajat käyvät kauppaa ja verotus vaikuttaa valitettavasti päätöksentekoon. Faktaa on, että suorassa omistuksessa tuottojen saamistapa vaikuttaa olennaisesti lopputulokseen, osakesäästötilillä ei mitenkään. Osakesäästötili kannustaa pitkäaikaiseen sijoittamiseen ja helpottaa sijoittajan arkea esimerkillisellä tavalla.

Svenne Holmström
sijoitusvalmentaja

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *