On melko tavallista antaa lahjaksi riihikuivaa rahaa läheisille, joko irrallisena lahjana tai osana perintösuunnittelua. Monesti olisi kuitenkin selkeästi parempi idea antaa lahjaksi esim. osakkeita ja rahasto-osuuksia.

Veroton lahja on tällä hetkellä enintään 5000€ joka kolmas vuosi. Kaikki saman lahjanantajan sinä aikana annetut lahjat lasketaan yhteen. Lahjansaaja voi puolestaan saada tällaisia lahjoja muualtakin.

Raha on sinänsä yksinkertainen ja joustava lahjana, lahjansaaja voi tehdä sillä mitä haluaa. Toisinaan on myös eduksi ajatella hiukan kättä pidempää. On siis mahdollista antaa esim. osakkeita tai rahasto-osuuksiakin, ajatuksena kartuttaa vaurautta pidemmällä tähtäimellä.

Lahjaa suunniteltaessa on syytä huomioida sekä lahjanantajan että lahjansaajan tilannetta huolellisesti. Lahjanantajan näkökulmasta on mahdollista luopua voitolla olevista sijoituksista ilman veroseuraamuksia. Lahjansaajan näkökulmasta on mahdollista huomioida omaa verotusta, tai jatkaa saatujen sijoitusten omistajana ja samalla vaurastua.

Otetaan käytännön esimerkki. Vaari omistaa iso kasa halvalla hankittuja Wärtsilän osakkeita. Koko vaarin salkku on plussalla, yksikään sijoitus ei ole miinuksella. Vaarin pienenä ongelmana on, että Wärtsilän osake hallitsee salkkua, ja hän haluaisi tasapainottaa salkun koostumusta. Vaari on myös esittänyt halunsa antaa lahjan vielä alaikäisille neljälle lapsenlapselleen.

Vaari antaa jokaiselle lapsenlapselle Wärtsilän osakkeita noin 4900€ arvosta, ja tekee siitä lahjakirjan. Koska kyseessä on lahja, myyntivoittoverotusta ei synny. Lastenlasten näkökulmasta lahjalle vahvistetaan hankintahinnaksi lahjapäivän arvo. Tulevaisuudessa jos ja kun nämä myydään, verrataan myyntihinta lahjapäivän arvoon, josta syntyy joko tappiota tai voittoa. Erinomainen lisäbonus tässä on se, että lapsenlapset saavat jatkossa näiden osakkeiden osingot. Eli ei vaan pääomaa, vaan myös tuottoa pääomalle!

Mutta tähän liittyy ansa. Nimittäin kokonaisuuteen liittyy 1-vuoden sääntö. Tämä tarkoittaa sitä, että lahjansaajan hankintahinta on itse asiassa lahjanantajan alkuperäinen hankintahinta, mikäli osakkeista luopuu alle vuodessa lahjan saantihetkestä. Mikäli osakkeista osaa pitää kiinni vähintään vuoden verran on hankintahinta kuten yllä todettu, lahjapäivän arvo.

Hätäinen lapsenlapsi (tai vanhemmat…) voisi myydä osakkeet ”varmuuden vuoksi” pian lahjahetken jälkeen, ja silloin verotus olisi täysin sama kuin vaari olisi niitä myynyt.

Toisaalta tähän liittyy myös mahdollisuus. Ajatellaan että lahjansaaja onkin aikuinen ja harrastaa sijoittamista. Vaarin osakkeet saattavat mahdollistaa järkevää verosuunnittelua. Jos tilanne on se, että lapsenlapsi ei olekaan niin etevä sijoittaja ja hänellä on tappioita, silloin hän voisi myydä saadut osakkeet alle vuodessa ja siten kuitata vanhoja tappioita. Tämä on muutenkin järkevää, jos kyseessä olevien osakkeiden arvostustaso ei miellytä lahjansaajaa, jolloin myyntiin löytyy verotuksesta riippumaton syy.

Saattaa myös olla niin, että lapsenlapsi on se etevä sijoittaja ja hänelle on tulossa myyntivoittoveroja. Silloin vaari voisi antaa hänelle tappiolla olevia osakkeita (jos sellaisia on), jolloin lapsenlapsi voi niitä myydä alle vuodessa ja siten vähentää omia myyntivoittoveroja. Tällöin toki vaari ei enää saa vähentää omassa verotuksessaan näitä tappioita. On sekin tapa auttaa läheisiä, mutta siinä kohtaa saa jo olla varovainen verottajan kanssa.

Verottajalla on nimittäin tähän joitakin ohjeita, joita tulee huomioida mahdollisessa verosuunnittelussa. Lahjan pitää olla aito, eli ei voi olla niin että lahjansaaja myy sijoitukset ja saa siitä tietyt veroseuraamukset tai -hyödyt, jonka jälkeen omaisuus annetaan lahjaksi takaisin lahjanantajalle. Sitä kutsutaan välilahjoitukseksi ja se on veronkiertoa. Jos järjestelyä muutenkaan ei pidetä aitona, eli myyjänä pidetään tosiasiallisesti lahjan antajaa, on myös kyse veronkiertämisestä. Verottaja voi katsoa lahjaa ja sitä seuraavaa luovutusta kokonaisuutena, mutta lähtökohtaisesti sijoitusten luovuttaminen on hyväksyttävä toimenpide.

Verottaja toteaa myös ohjeissaan (luku 3.4) tällä tavalla: Veron kiertämisestä voi olla kysymys, jos lahjoitus ja myynti ovat yhtenäisen suunnitelman osia luovutusvoiton veroseuraamusten minimoimiseksi tai luovutustappion hyödyntämiseksi. Jos verottajalla on syytä epäillä tätä, on sillä velvollisuus osoittaa, että verosta vapautumisen tarkoitus on olemassa, jolloin verovelvollisella on puolestaan velvollisuus osittaa, että menettelylle on verotuksesta riippumattomia syitä. Tämän takia, on syytä keskustella verottajan kanssa ennen kuin etenkin raskaasti tappiolla olevia osakkeita annetaan lahjaksi mahdollista verohyötyä tavoiteltaessa.

Jotta lahjatilanne ei mene pilalle on siis syytä huomioida sekä lahjanantajan että lahjansaajan tilannetta perusteellisesti, ja lahjan on oltava aito. Joskus on ihan hyvä myydä alle vuodessa, useimmiten ei. Useimmiten on kyse vain siitä, että lahjanantajalla on vahvasti voitolla olevia sijoituksia ja nämä annetaan jälkipolvelle, ajatuksella, että jälkipolvi jatkaa sijoitusten pitkäaikaisena omistajana. Tämä on hyvää verosuunnittelua ja auttaa nuoria vaurastumaan.

Lahjanantaja voi toki myös säästää jälkipolvelle esim rahastoihin 138€/kk, jolloin kolmessa vuodessa lahja on kokonaisuudessaan hiukan alle 5000€, eli koko lahja on veroton, mutta silloin menetetään mahdollisuus antaa yllä kuvattuja lahjoja.

Jos ja kun lahjoja annetaan sijoituksina, on syytä tehdä siitä lahjakirja. Myyntitilanteessa on syytä olla joku hankintahinnan peruste, ja se löytyy lahjakirjasta. Vaikkei lahjaveroa ei menisikään on siis suotavaa ilmoittaa lahjasta verottajalle, jotta saataisiin hankintahintaa vahvistettua. Mikäli lahjan arvo ylittää 5000€ on lahjasta ilmoitettava verottajalle kolmessa kuukaudessa, ja maksettava verot siitä.

Kun lahjaksi annetaan pörssiosakkeita tai rahasto-osuuksia, on lahjan arvostaminen todella vaivatonta, lahjapäivän päätöskurssi ja se on siinä, ei epäilystäkään. Ylipäätään on syytä pitää asiat yksinkertaisena tällaisissa tilanteissa, ettei tule turhaa vatvomista myöhemmin. Aina kun tehdään verosuunnittelua, suosittelen vahvasti perehtymään verottajan kulloinkin voimassa oleviin ohjeisiin, koska vastuu on aina verovelvollisella, ei satunnaisilla bloggareilla…

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii sijoitusvalmentajana www.holmstromgroup.com  ja säästää lapsilleen täysin verotuksesta riippumattomista syistä

4 comments on “Osakkeita ja rahastoja lahjaksi, mitä pitää huomioida

  1. Moi, oletko varma tuosta että lahjapäivän päätöskurssi on lahjan arvo, eikä esimerkiksi kurssipäivän alin hinta?

    • Voi olla, että sitäkin hyväksyttäisiin, mutta se menee kikkailun puolelle. Itse olen aina käyttänyt päätöskurssia, eikä koskaan ole ollut verottajan kanssa ongelmia. Näitä olen väsännyt kymmeniä asiakkaille.

      • Verottajahan itse on sivuilleen kirjaillut nimenomaan tuon alimman arvon. Näin saa siis lahjoitettua paljon enemmän jos käyttää sitä ja osakkeella on ollut vaihtelua kyseisenä päivänä. Eikä tarvitse jäädä kyttäämään sitä viimeistä kurssia vaan voi omissa laskelmissa jo ennen lahjoittamista/osakkeiden siirtoa käyttää sitä alinta kurssia.

        Toki joskus tulee tilanteita että haluaa nimenomaan sen todellisen ostohinnan joka saattaa joskus olla se päivän korkein arvo, silloin luonnollisesti ilmoittaa sen todellisen hinnan eikä alinta tai päätöskurssia. Näin saa hankintahinnan ylös, joka taas hyödyttää myöhemmin verokohtelussa osakkeita myydessä.

        Näillä on paljonkin merkitystä varsinkin jos joidenkin osakkeiden hintamuutos on lahjoituspäivänä (tai tarkemmin sanottuna uuden henkilön arvopapertilille kirjautumispäivänä) liikkunut jopa kymmeniä ellei satoja prosentteja.

        Voi tulla eteen myös tilanteita että lahjoitettujen osakkeiden arvo päivän päätöskurssilla ylittää 5000 euroa, mutta alimman kurssin mukaan se ei sitä tee ja lahjoitus on näinollen verovapaa tai lahjaveron piirissä, riippuen kumpaa kurssia käyttää.

        Tässä vielä alla verottajan lausuma asiasta:
        “Julkisesti noteerattavien arvopapereiden arvon määrittäminen ta­pahtuu kuolinpäivänä tai lahjoituksen täyttymispäivänä (päivänä, jona arvo-osuus on kirjattu vas­taanottajan arvo-osuustilille) toteu­tuneen kaupan noteerauksen mukaiseen arvoon. Arvostus tapahtuu vähintään päivän kauppojen alimpaan arvoon. Jos arvopaperilla ei ole käyty kaup­paa, arvostus tapahtuu ostonoteerauksen mukaiseen arvoon.”

        • Kiitos Mikko kattavasta selvityksestä! Minulle oli takaraivoon jäänyt jokin hämärä muistikuva että tästä oli joku poikkeuskin olemassa, sen takia olen käyttänyt päätöskurssia, koska se on helposti löydettävissä ja selkeä. Varsinkin jos arvo on erittäin lähellä jotain raja-arvoja on kyllä syytä olla tarkkana, tuo 5.000e taitaa olla niistä tärkein.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *